Päivähoito

Pilvi-Maria Valle

Päivähoito on lapsen hoidon järjestämistä joko päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoito-toimintana. Päivähoitolain muutos takasi vuodesta 1996 kaikille alle kouluikäisille oikeuden päivähoitoon ja siitä lähtien kunnilla on ollut velvollisuus tarjota päivähoitopaikka kaikille sitä hakeville. Päivähoidon varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, missä lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Tavallisesti autismikirjon häiriöt havaitaan leikki-iässä. Jos lapsen toimintakyky on kohtalaisen hyvä kuten usein esimerkiksi Aspergerin oireyhtymässä, ongelmat saattavat tulla selvemmin esiin vasta kouluiässä.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi päivähoidossa

Erityispäivähoidon tehtävänä on ennaltaehkäistä, havaita ja hoitaa lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä viivästymiä ja häiriöitä. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille tulee laatia yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien, päivähoitohenkilöstön ja tarpeen mukaan muun sosiaalihuollon, terveydenhuollon sekä koulutoimen kanssa (Laki lasten päivähoidosta 7 a §). Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta voi sanoa, että oikeus päivähoitoon sinänsä toteutuu, mutta tukitoimet vaihtelevat suuresti alueellisesti.

• Noin 7 % päivähoitoikäisistä lapsista oli erityisen tuen tarpeessa vuonna 2005.
• 2/3 erityistä tukea tarvitsevista lapsista oli vuonna 2006 tavallisessa päivähoitoryhmässä ilman ryhmäkoon pienentämistä tai henkilöstön lisäämistä.
• Lain edellyttämä kuntoutussuunnitelma oli laadittu vuonna 2006 noin 56 % erityistä tukea tarvitsevista lapsista.
• Päivähoitolain osittaisuudistuksen taustalla on tarve täsmentää ryhmäkokojen sekä erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeuksia koskevaa sääntelyä. Tuen tarpeen perustana tulisi VASU:n (Varhaiskasvatuksen Suunnitelma)linjauksen mukaan olla vanhempien ja kasvatushenkilöstön tekemä tuen tarpeen arviointi, eikä tukea tulisi sitoa lääketieteellisen lausunnon saantiin. Uudistuksessa painotetaan myös, että jokaisessa kunnassa on oltava saatavilla erityislastentarhanopettajan palveluita.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi saa usein eri palveluntuottajien tukipalveluita, esim. puheterapeutin tai psykologin palveluja. Niiden toteuttaminen varhaiskasvatuksessa edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta. Moniammatillisen yhteistyön perustana on erilaisen ammatillisen osaamisen tunteminen ja kunnioittaminen. Asiantuntijuudet yhdistyvät konkreettisesti, kun osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sovitaan varhaiskasvatuksen yksilöllistämisestä. Eri tahojen määrittelemät tavoitteet ja menetelmät nivotaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, ja samalla selkiytetään eri tahojen vastuut.

Autismin kirjon lapsi päivähoidossa

Autismin kirjon lapset tarvitsevat päivähoidossa yleensä erityistä hoitoa ja kasvatusta eli erityispäivähoitoa. Autistisille lapsille ei ole olemassa omia päiväkotiryhmiä, vaan lapset on integroitu tavallisiin lapsiryhmiin tai he ovat erityisryhmässä, johon on integroitu myös tavallisia lapsia. Autismin kirjon lapsen päivähoitoon sisältyy kuntouttavia elementtejä. Autistisella lapsella voi tarpeen mukaan olla päiväkodissa henkilökohtainen avustaja, joka tukee ja auttaa lasta päivittäisissä toiminnoissa.

Kuntoutuksen kannalta on tärkeää, että kaikki lapsen kanssa tekemisissä olevat aikuiset noudattaisivat samaa menetelmää. Kuntoutuksessa on usein lähdettävä aivan perusasioista, esimerkiksi kehon hahmottamisesta. Autistisen lapsen kuntouttaminen on usein hidasta ja kestää läpi elämän. Päivähoidossa tehty kuntoutustyö on tärkeä alku koulunkäymiselle. Sen vaikutukset voivat kestää jopa nuoruuteen ja aikuisuuteen asti.

Taidoissa eteneminen tapahtuu pienin askelin ja vähän kerrallaan. On huomioitava, että tavoitteet ovat realistiset etenemiseen nähden, jolloin edistyminen huomataan paremmin, eikä lapsesta tunnu, että häneltä odotetaan mahdottomia. Välillä voidaan mennä myös ”takapakkia”, joka kuuluu asiaan ja jonka ei tule lannistaa tavoitteiden saavuttamisessa. Päivähoidossa tavoitteet tulisi kirjoittaa selvästi auki kuntoutussuunnitelmaan. Tulisi kirjata auki pitkän tähtäimen tavoitteet, sekä hyvin realistiset lyhyen tähtäimen tavoitteet, joita tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Päivähoitopuolen lasten, heidän perheidensä ja henkilökunnan kanssa on tehty yhteistyötä:

• AUNE- hankkeen asiakastyössä on tullut esille kokemuksia päivähoito-palvelusta. (Katso AUNE-kokemukset)
• VASU:ssa (Varhaiskasvatuksen suunnitelmassa) painotetaan lapsen arvioimista. AUNE-hankeaikana tehdyissä toiminnallisen eriyttämisen kokeiluissa koettiin sen mahdollistavan lasten taitojen arvioimisen. Katso lisää: Toiminnallinen eriyttäminen.
• Arjen kuntoutusasioita on kirjattuna kohdassa Apua arkeen.
• Sosiaalisuuteen liittyviä asioita Sosiaaliset taidot.
• Päivähoidossa työ tehdään tiiminä. Tiimityöhön liittyviä asioita löytyy kohdasta Yksilöllinen autismikuntoutus - haaste työyhteisölle.

Lähteet:
lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula;
http://www.autismiliitto.fi/files/233/erityislapsen_oikeudet.pdf
http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/tuki/Tukipalvelut/tukipalvelut.htm
http://koti.mbnet.fi/ninak/autistisen-lapsen-kasvatus-ja-kuntoutus Nina Korhonen
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=330