Tutkimus ja kuntoutus

Päivi Ylikoski

Monilla autismikirjon lapsilla voidaan havaita vuorovaikutuksen poikkeavuutta jo vauvaiässä. On olemassa kokemuksia siitä, että lapsen vuorovaikutustaitojen varhaisen tukemisen avulla voidaan auttaa häntä kehittymään sosiaaliselta toimintakyvyltään vahvemmaksi. Vauvaperhetyön avulla voidaan auttaa riskilapsia (esim. keskoset ja vammautuneet vauvat) ja heidän perheitään hyvään kehityksen alkuun. Tavallisesti autismikirjon häiriöt havaitaan leikki-iässä. Jos lapsen toimintakyky on kohtalaisen hyvä kuten usein esimerkiksi Aspergerin oireyhtymässä, ongelmat saattavat tulla selvemmin esiin vasta kouluiässä.

Yhteinen kasvatuksen suunnittelu kuuluu päivähoidon normaaleihin työkäytäntöihin. Näissä keskusteluissa käsitellään lapsen kehityksen tukemista ja myös huolta aiheuttavat asiat voidaan luontevasti ottaa esille niissä. Huolta aiheuttavan käyttäytymisen seuraaminen ja havaintojen esiin kirjaaminen on tärkeää, jotta lapsen tilanteesta saadaan mahdollisimman kattava kuva tutkimusten ja kuntoutuksen pohjaksi.

Neuvolan, päivähoidon tai vanhempien aloitteesta lapsen huolta aiheuttavaa käyttäytymistä voidaan tutkia perustasolla terveydenhuollossa tai perheneuvolassa. Usein voidaan järjestää myös kuntoutusta, esimerkiksi kehitystä tukevaa päivähoitoa tai puheterapiakäyntejä. Jos tarvitaan lisäselvitystä tilanteeseen perustason tutkimusten lisäksi, lapsesta voidaan tehdä lähete erikoissairaanhoitoon lastenneurologian tai lastenpsykiatrian yksikköön tutkimuksiin. Tavallisesti lapsille on tehty psykologin tai puheterapeutin tutkimus perustasolla ennen lähetteen tekemistä.

Lastenneurologian yksikössä lapselle voidaan tehdä poliklinikalla mm lastenneurologin, psykologin, puheterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimukset ja suunnitella kuntoutusta niiden pohjalta. Lapsi voidaan myös ottaa viiden päivän tutkimusjaksolle sairaalaan. Lastenpsykiatrian yksikössä lapsen tilannetta tutkitaan ja hoidetaan poliklinikalla. Jos lapsen tilanne sitä vaatii, voidaan järjestää tavallisesti viiden viikon mittainen tutkimusjakso sairaalassa tai eripituisia hoitojaksoja.

Erikoissairaanhoidosta vastuu lapsen kehityksen seurannasta ja kuntoutuksesta voidaan siirtää:

• erityishuoltopiiriin tai kehitysvammaneuvolaan, jos lapsella on laaja-alainen kehitysviivästymä tai vamma, autismikirjon häiriö tai muu pitkäaikaista seurantaa vaativa oppimis- ja toimintakykyyn vaikuttava neurologinen häiriö.
• paikallisiin palveluihin, esim. perheneuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen, jos katsotaan, ettei lapsi tarvitse jatkuvasti erityistason palveluita.

Kuntoutusvastuussa oleva taho tekee lapselle kuntoutussuunnitelman, johon sisältyy myös suositukset mahdollisesti tarvittavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta (esim. puhe-, toiminta-, tai fysioterapia). Suositukset koulu- ja päivähoitoratkaisuja varten voidaan tehdä omassa kunnassa tai erityistason palveluissa sen mukaan, missä lapsen kokonaistilanne parhaiten tunnetaan.

Arkisten asioiden tekeminen lapsen kanssa hänen kehitystään tukevalla tavalla on tärkein osa kuntoutusta. Terapia tai kuntoutus voi tuoda tehokkaan lisän kuntouttavaan arkeen erityisesti sitä kautta, että perhe ja muut lapsen lähi-ihmiset saavat työntekijältä tukea omaan toimintaansa lapsen kanssa. Lapsi voi saada kuntoutusta terveyskeskuksen tai keskussairaalan rahoittamana. Jos lapsella on vähintään Kelan korotettu hoitotuki, Kela rahoittaa lapsen kuntoutuksen ja kuntouttajana toimii Kelan hyväksymä yksityinen terapeutti.

Lapsen vahvuuksien ja tukea tarvitsevien asioiden osalta tiedonsiirto hallintokunnalta toiselle ja toimijataholta toiselle on tärkeää. Esimerkiksi kun lapsi siirtyy kouluun, tiedot päivähoidosta ovat pohjana koulujärjestelyissä ja tarvittavien tukitoimien suunnittelussa. Tiedonsiirtoon esiopetuksesta kouluun on moni kunta tehnyt omia hyviä työkäytäntöjä.