Sosiaalisen käyttäytymisen säännöt

Kuva: Petri Ekroth

Joona oli äitinsä kanssa kaupassa. Luokkatoveri huusi hyllyjen välistä ”Hei Joona!” ja tuli iloisesti taputtelemaan ja kyselemään, mitä kuuluu. Joona seisoi kivettyneen näköisenä paikoillaan eikä vastannut kaverille mitään. Jälkeenpäin hän kysyi äidiltä, miksi se poika teki sillä tavoin.

Autismikirjon lapsilta puuttuu usein kyky hahmottaa normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä. Heille voi olla epäselvää, kuinka lähelle toista voi mennä, ketä voi koskettaa tai mitä toisen ilme, katse tai sanonta merkitsee. Esimerkiksi Aspergerin oireyhtymään liittyy joskus kasvosokeutta. Silloin lapsi ei opi tuntemaan toisia kasvojen vaan muiden tuntomerkkien perusteella.

Sosiaalisen tulkin tarve

Kuva: Petri Ekroth

• Monet lapset tarvitsevat sosiaalisten tilanteiden ja sääntöjen hahmottamiseen jatkuvaa tukea.
• Heidän kanssaan on hyvä järjestää näistä asioista säännöllisesti keskusteluja sopivan aikuisen kanssa.
• Näissä keskusteluissa voidaan pohtia käyttäytymistä, ennakoida tulevia tilanteita, selvittää vaikeita ja epäselviä tilanteita tai miettiä, mitä sanonnat tarkoittavat.
• Näille keskusteluille tarvitaan aika ja paikka, jotta ne toteutuvat säännöllisesti. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että esimerkiksi oppiaineiden tunteja kannattaa käyttää tähän tarkoitukseen.
• Keskustelut auttavat lasta tiedostamaan omaa käyttäytymistään ja auttavat lähi-ihmisiä ymmärtämään, mistä on kysymys.
• Joskus autismin kirjon lapsi kuvittelee, että kaikki vaikeudet johtuvat hänen vammastaan. Keskustelut voivat auttaa häntä näkemään, että sosiaalisten tilanteiden vaikeuksia ja ongelmia on jossain määrin lähes kaikilla ihmisillä.

Katso lisää keskustelutuokioiden järjestämisestä kohdasta tukikeskustelut

Erilaisten sosiaalisten sääntöjen opettelu auttaa usein lapsia toimimaan asiallisemmin. Esimerkiksi lapsella, joka koskettelee toisia häiritsevästi, on tärkeä pitää yllä ja vahvistaa sääntöä ”toisia ei saa koskettaa”. Kun ongelmallinen tilanne taas tulee, on hyvä muistuttaa eli antaa merkki, ettei saa koskettaa. Esimerkiksi avustaja voi koskettaa olkapäästä tai antaa sovitun käsimerkin. Kannattaa myös muistuttaa tilanteesta, josta selvisi positiivisella tavalla (viimeksi kirkkotuokio meni hyvin). Monet lapset muistavat säännön paremmin, kun sen noudattamisesta tehdään kirjallinen sopimus.

Sopimus

Minä, Matti Myöhänen lupaan, että en koske toisten ihmisten korviin seuraavan kahden viikon aikana. 15.4.2006 tarkistetaan, olenko noudattanut tätä sopimusta.

Koululla 1.4.2006
Allekirjoitukset; Matti Myöhänen, vanhemmat, opettaja

Oman käyttäytymisen arviointi

• Sosiaalisten tilanteiden harjoitteleminen, demonstroiminen ja videointi auttavat tiedostamaan omaa käyttäytymistä paremmin. Esim. miltä toiminta näyttää tai tuntuu toisesta, miltä ilmeet tai tietyt käden liikkeet vaikuttavat.
• Jos harjoitellaan hyvin henkilökohtaisia asioita, esimerkiksi mietitään oman käytöksen noloja puolia, harjoitukset on hyvä tehdä kahdenkeskisissä tuokioissa.

Ennakointi auttaa

• Sosiaalisten tilanteiden selvittelyssä apuna voidaan käyttää pikapiirtämistä tai kuvia puheen / keskustelun tukena.
• Vaikeista tilanteista tehdään selvä käsikirjoitus, jonka mukaan toimitaan ja joita henkilö itse pystyy arvioimaan. Käsikirjoitus voidaan tehdä esimerkiksi välitunnin osasta, johon on etukäteen suunniteltu, mitä oppilas tekee (esim. mene ryhmän lähelle, kuuntele, pysy samassa ryhmässä koko aika, huutelu ja toisille elehtiminen ei ole sallittua…), suunnitelma toteutetaan, avustajan rooli mietitään (esim. hän on muistuttamassa).